keskiviikko 11. heinäkuuta 2012














 

pohjoisen yöttömässä yössä



Oli kevät.
Tulit polkua pitkin,
toit tuliaisleivän ja vihelsit.
           Siitä alkoi kesä,
           leveä ja lämmin
täynnä veden loisketta, pääskysiä,
mansikoita ja mustikkapiirakkaa.
Meillä oli yhteinen ilo, 
sama sydän molemmissa.

Enää et tule.
Olet.
Yhä tuoksuu polku.

I.K.



Isän suuret karheat kädet
sanoivat pitkin päivää:
Rakastan sinua lapsi.
Ne olivat teon sanoja
niin vahvoja
että kantavat
halki elämän.

M.L.