Tänään menin lastani vastaan. Hällä suu hymyssä. "Joku päivä mun täytyy mennä kävellen kouluun että saan tuotua pienoismallin kotiin", taidokkaan oli tehnyt. Pikkusiskokin haltioitui "miten sä osaat näin hienon tehdä" "nuotio, polku ja kaikki".
Rakkautta.
Aamuisessa nelimaalipelissä oli ollut tappio-ottelu. Sitä vähän surtiin. Iloittiin kuitenkin onnistumisista.
Sain pitää hetken luonani tärkeitä ihmisiä, ystäviä.
Opintokevään aikataulupäivät aivan vähissä.
Aurinkotiistai <3